Tänään herätessäni huomasin, ettei musta kuulu ääntä. Ei oikein minkäänlaista, lukuunottamatta yskäisyjä, kuiskintaa ja epämääräisiä pihahduksia. Ei se mitään, olen sitten tyytynyt keksimään muunlaisia kommunikointitapoja. Huomion saa esimerkiksi koputtamalla ja sitten voi viittoa, ilmeillä tai kuiskata jos on sopivalla etäisyydellä ja jos asiaansa ei muuten saa ilmaistuksi. Ihan hauskaahan tämä on, kunhan huomenna lähtisi taas ääntä.
Tämä on viides päivä kipeänä. En kuitenkaan muista koska olisin viimeksi ollut kipeänä näin levollinen. On oikeastaan ihanaa sairastaa kotona, kun ei tarvitse miettiä koulu- tai työasioita, sairasloman ottamista tai mitään muutakaan. Saa vaan rentoutua ja sitä oon kyllä tehnytkin. Oon lukenut Francis Chanin "Hullua rakkautta", kuunnellut spontaania ylistystä ja naureskellut (tai lähinnä hönkäillyt) Jumalan rakkaudessa. On sitä tullu näytettyä hapanta naamaakin noina edellisinä päivinä, kun korvia ja kurkkua särki, mutta tänään ei edes satu mihinkään. Väsyttää vaan, mutta mikäs tässä levätessä.
Musta on kivaa ajatella mitä kaikkea oon oppinut Jumalasta kesän jälkeen. Koko ajan oon päässy sukeltaan syvemmälle ja oon huomannu että en olekaan ollut aiemmin niin syvällä uskossani kuin olen luullut. On itseasiassa vaarallista olettaa, että "mulla on kaikki hyvin, oon lähellä Jumalaa". Raamattu käskee koetella itseä, olemmeko todella uskossa niin, että tulemme kestämään koetukset. Kannattaa olettamisen sijaan janota koko ajan Jumalaa, enemmän ja enemmän. Totuus on, että Hänestä ei koskaan voi saada täysin kylläksensä, eikä Häntä koskaan voida täysin löytää. Haluan siis etsiä Häntä ja Hänen totuuttaan jatkuvasti ja janota enemmän Hänen rakkauttaan, tutkia Hänen sanaansa, ja kehoitan sinua tekemään samoin. Ja ah, mitä ihania löytöjä tuleekaan eteen! Jumala on vaan niin suuri ja hyvä, ikuinen, totuus, todellinen Elämä!
Mulla on paljon asioita mitä oon viime aikoina miettinyt ja oppinut, mm. teemoilla Jumalan ihmeet nykyaikana, sairaiden parantaminen, todellinen Jeesuksen seuraaminen (yhä tapetilla - jee!), lähimmäisen rakastaminen ja että on korkea aika toimia! Nämä kaikki menee kyllä saman otsikon alle, nimittäin "kokonaisvaltainen antautuminen Jumalalle". Jes! Tämä on siis ollut kovasti pinnalla viime aikoina, koetan saada kirjoitettua tänne aiheesta vaikka hieman tervehdyttyäni. Toivon ja rukoilen että sama aihe voisi pyöriä paljon myös sinun mielessäsi!