Koulussa annettiin tehtäväksi kirjoittaa itsellemme kymmenen minuutin ajan aiheesta "Kuka olen ja miten minusta tuli tällainen?" Vastaus oli:
"Onpa hyvä kysymys. Jos en olisi Kuninkaan tytär, minun olisi paljon vaikeampi vastata tähän. Mutta koska olen, osaan paremmin kertoa kuka olen, mistä tulen ja minne olen matkalla. Ja miksi.
Olen Sheessa*. Olen unelma. Jumalan unelma, jonka hän unelmoi jo kenties ennen kuin tällä pallolla oli ainuttakaan ihmistä. Hän halusi minut, siksi olen täällä. Unelmasta alkoi tarinani. Jumala iloitsi kun näki pienen tyttövauvan syntyvän - "Nyt se alkaa!". Tyttö kasvoi, tarina eteni. Nyt olen nainen, monta asiaa kokenut, mutta monta asiaa vielä kokematta. Elämä ei ole pelkkää onnea, mutta Jumala tiesi että tulen selviämään siitä. Hän rakastaa minua, ja palkintona hyvästä juoksusta pallon päällä, saan kerran olla onnellinen Hänen kanssaan ikuisesti. Happy ever after, lopulta se tulee siellä. :) Kaikki kokemukset täällä muokkaavat minua, ja on paljon itsestäni kiinni, miten."
Sitten loppui aika.
Tiesitkö, sinäkin olet unelma. Ajattelepa sitä. Unelmat ovat ainakin minulle pitkään tarkoittaneet jotakin käsittämättömän hienoa, mutta hienoutensa vuoksi aikalailla saavuttamattomissa olevaa. Liian hyvää ikinä toteutuakseen. Mutta minä olen sellainen! Hyvänen aika, minä olen jotakin niin hienoa, ettei oikein uskaltaisi edes toivoa sellaista olevan olemassa. Mutta Jumala uskalsi, ja siitähän se sitten lähti! Ja Jumala uskaltaa edelleen unelmoida minun suhteeni, sinun suhteesi. Olemme niin ihania, että hän haluaa viettää kanssamme aikaa, ja hän nauttii saadessaan suunnitella eteemme polkuja, maisemia, tapahtumia, kohtaamisia, muutoksia, yllätyksiä, ja lopulta... niin, sen kaikesta kauneimman kohtaamisen, kun saavumme siihen Kotiin, johon oikeasti kuulumme. Ja hän hymyilee meille.
Jumalalle ei ole yllätys, kun epäonnistumme. Hänelle ei ole yllätys se, että olemme likaisia ja kompastelevia, ja äärimmäisen jääräpäisiä rämpiessämme sokeina eteenpäin ja saattaen itsemme ongelmiin yhä uudestaan ja uudestaan. Hän ei ylläty, joten hän ei ole pettynyt. Hän rakastaa, ja kannustaa eteenpäin. Kannustaa kasvamaan askel kerrallaan hieman puhtaammaksi, hieman epäitsekkäämmäksi, hieman nöyremmäksi, anteeksiantavammaksi, rohkeammaksi, itseänsä arvostavammaksi, luottavaisemmaksi, rehellisemmäksi ja sisukkaammaksi kulkemaan Jumalan tahdossa. Enemmän Jeesuksen kaltaiseksi. Siinä meille esimerkki, mitä kohti pyrkiä. Armossa, eli ansiottomassa rakkaudessa päivä kerrallaan, eläen toivon mukaan koko ajan täydemmällä sydämellä Hänelle. Kerron sulle salaisuuden: mitä enemmän opit tuntemaan Jumalaa ja Hänen sydäntään, sitä enemmän löydät itseäsi. Siitä olen saanut maistiaisia, ja tiedän että se on totta. Koska Jumala tuntee sut paremmin kuin sinä itse. Ps. 139.
*Muutettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti