maanantai 24. maaliskuuta 2014

Takaisin

Tämä tyttö lähtee takaisin Viroon! Toukokuun lopussa. Varmasti ensin takaisin "kotiin" sanomaan moi kaikille hassuillehupsuille viroamerikkalaisihmisille, tuomaan oikeata suomalaista finnbunnia (pullaa), salmiakkia, ja halailevan ja hymyilevän persoonani! Tai ainakin luulen, että innostuisin halailemaan, ainakin ekana päivänä. Ainakin ensimmäiseksi tunniksi. Korkeintaan. Sitten voisi rauhoittua. Ihana nähdä niiiiittääääääää!

Niin, miksi olen menossa takaisin? Tekemään koulun viimeistä harjoittelua ja ottamaan selvää onnistuuko oppariprojektin tekeminen sinne myös! Lisää tietoa niistä asioista löydät edelleen täältä. Olen jo ilmoittanut ensi kuun lopussa olevasta muutosta vuokranantajalle ja sähköyhtiölle. Kämppä (torppa) on tällä hetkellä myrskykaaosläjä, täynnä (tyhjiä) muuttolaatikoita, osittain täytettyjä jätesäkkejä ja sinne tänne ripoteltuja tavaroita. Olen yrittänyt olla fiksu ja myöskin ei-niin-materiaan-kiinnittäytyvä ihminen ja raakannut vaatteita, laukkuja, astioita ja muita tavaroita kirpparille vietäviksi. Jos ei tarvitsisi sitten muuttaa ihan kaikkea, vaan pääsisi osasta eroon jo täällä. Toisaalta en myöskään vielä tiedä tuleeko mulla olemaan Suomessa omaa asuntoa pitkään aikaan, joten siinäkään mielessä ei ole ehkä järkevää säilöä kaikkea mahdollista hiirten jyrsittäväksi kotitilan navetanparvelle tai muuhun yhtä hyvään paikkaan, missä ne eivät vahingossakaan olisi kenellekään hyödyksi sillä aikaa kun en niitä itse tarvitse. Kyllä, voisin myös antaa niitä "hoitoon" jonnekin toistaiseksi voimassaolevalla hoitosopimuksella. Pöytä ja tuolit ovatkin jo menossa 'kaksoissiskon' kotiin hänen häidensä jälkeen. Yhden pikkupöydän saan luultavasti tyrkättyä erään täkäläisen nuoren miehen pöydättömään asuntoon. Tarvitsisiko kukaan sänkyä?

1. Taakse Suolahti jäädä saa.
Silja Viroon matkustaa,
koska elämä jatkuu tässä ja nyt!
Kaikki huutakaa hallelujaa!

Joka päivä, joka hetki
minä seuraan jälkiä Jeesuksen.
Joka päivä, joka hetki,
haastan itseäni taistelemaan!

2. Vahvakin kompastuu,
hiljenee Siljan suu (tai höpisee sillon kun ei pitäisi).
Silti Rakkaus kantaa, nousta siiville saan!
Lennän innolla seikkailuun (tai laivamatkustan)!

3. Nosta jo arka pää,
et kotiin sä yksin jää (jos et halua!).
Sillä jokainen meistä halutessaan saa
alkaa syvemmälle sukeltaa (Jumalan tuntemisessa ja Hänen tahtonsa etsimisessä)!

Paljastinpa tässä näköjään henkilöllisyyttäni, mutta jo oli aikakin! Ei enää jakseta sellaista salailua, eihän?  Ei muuta nyt, nukkumaan jalkani vievät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti